YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS

Viranomaiset

Sähköposti Tulosta PDF

Normaaliajan sujuva toiminta mahdollistaa tehokkaan toiminnan myös kriisin sattuessa. Esimerkiksi monet arjen palvelut ja toiminnot, kuten sairaalat, liikennejärjestelyt ja voimalaitokset, palvelevat kansalaisia niin normaaliaikoina kuin poikkeusoloissakin.

Suomalaisen toimintamallin mukaan viranomainen, joka vastaa tietystä toiminnasta normaalioloissa, vastaa siitä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Muut viranomaiset tukevat toimivaltaista viranomaista tarpeen mukaan. Suomi tekee turvallisuusyhteistyötä myös kansainvälisesti esimerkiksi osallistumalla kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin toimintaan, kriisinhallintaoperaatioihin ja valmiusharjoituksiin eri puolilla maailmaa.

Vastuuviranomainen huolehtii myös kriisiviestinnän järjestämisestä. Tehokkaalla viestinnällä pystytään tarvittaessa varoittamaan kansalaisia uhkaavasta vaarasta, kuten juomaveden saastumisesta. Kyetäkseen toimimaan kriisitilanteessa tehokkaasti viranomaiset tarvitsevat myös itse ajantasaista ja luotettavaa tietoa toimintaympäristön muutoksista. Reaaliaikaisen tilannekuvan tuottamisesta huolehtivat valtionhallinnon tilannekuvakeskukset.

Ministeriöt

Ministeriöt ohjaavat oman hallinnonalansa varautumistyötä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ministeriöille on nimetty strategisia tehtäviä, joiden avulla yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan kaikissa turvallisuustilanteissa. Strategisia tehtäviä ovat esimerkiksi voimahuollon turvaaminen, maahanmuuton hallinta ja pelastus- ja meripelastustoimen ylläpitäminen.

Ministeriöissä varautumisasioita hoitavat muun muassa ministeriöiden valmiuspäälliköt ja –sihteeristöt yhdessä valmiustoimikuntien kanssa.

Aluehallinto

Valtion aluehallinto uudistettiin vuoden 2010 alussa, jolloin entinen läänijakoon perustuva hallintojärjestelmä korvattiin aluehallintovirastoilla (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY).

Aluehallintovirastojen tehtävänä on sovittaa yhteen alueensa toimijoiden varautumista, järjestää koulutusta ja valmiusharjoituksia ja tukea kuntien valmiussuunnittelua. Virastojen johdolla on perustettu alueellisia valmiustoimikuntia, joissa alueen turvallisuudesta vastaavat tahot – esimerkiksi pelastuslaitos, poliisi ja vapaaehtoisjärjestöt – sovittavat yhteen varautumistyötään.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat omiin tehtäviinsä liittyvästä varautumisesta ja kriisijohtamisesta. Koska aluehallintojärjestelmä on vielä varsin uusi, sen varautumistehtäviä kehitetään edelleen.

Kunnat

Valtaosan päivittäin käyttämistämme palveluista järjestää kunta. Kunnallisia palveluja ovat esimerkiksi terveydenhuolto, perusopetus ja jätehuolto. Silloinkin, kun palveluiden järjestäminen on ulkoistettu yksityisen yrityksen tai kuntien yhteenliittymän hoidettavaksi, vastuu palvelujen tarjoamisesta on viime kädessä aina kunnalla.

Kunnan toiminta kriisitilanteissa perustuu lakisääteiseen valmiussuunnitteluun. Kunnan palveluista vastaavat toimialat, esimerkiksi opetustoimi, tekninen toimi ja sosiaalitoimi, laativat kukin omat suunnitelmansa kriisien varalle. Suunnitelmat kootaan yhteiseksi kunnan valmius- tai pelastussuunnitelmaksi. Tarvittaessa kunnat osallistuvat myös pelastustoimintaan yhdessä alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Onnettomuuden sattuessa kunta huolehtii, että onnettomuuden uhrit saavat psykososiaalista tukea.

Varautumistyötä johtaa kunnanjohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Kunta saa tukea valmiussuunnitteluunsa alueellisilta pelastuslaitoksilta ja valtion aluehallinnolta. Usein valmiussuunnitteluun osallistuu myös vapaaehtoisjärjestöjä, jotka täydentävät viranomaisten toimintaa kriisitilanteessa.

Lue miten häiriötilanteisiin varautuvat